maanantai 17. helmikuuta 2014

Vauhdikasta menoa

Hauska seurata miten Julia on löytänyt paikkansa meidän perheessä ja omaksunut talon tavat. Kuvittelin, että "vanha" koira opettaa pennulle asioita/tapoja. Meillä se on mennyt toisin päin. Chiara mm. opetti Julialle miten mennään tunnelista ja muutoinkin uusia "temppuja". Toki Juliakin on opettanut Chiaralle esim. miten mennään rappuset alas. Mielettömän kärsivällinen tuo Julia. Chiara nimittäin vinkui ja valitti, kun tätä suurta suoritusta toteutti.



Aluksi Juliaa jännitti, mutta sen jälkeen riitti menoa ja meininkiä. Hauska miten seurasi alkuun kuinka Chiara meni innoissaan tunnelista. Hetken pohdittuaan intoutui mammakin koittamaan ja ei se nyt niin pelottavaa ollutkaan. Julian lempparilelut on kuvassa olevat hiirulaiset ja nalle.



Lenkkeilty ollaan kovasti ja tutustuttu lähialueeseen. Oikeat majakka ja perävaunu meillä. Riemullista, kun Julia innoistui kunnolla peuhaamaan ja yritti saada Chiaraa mukaan leikkiin. Pikkuinen ihan hämillään katsoi kuinka äippä veivas ja kirmaili. Nyt jo Chiarakin uskaltautuu leikkiin mukaan ja tätä jähäämistä saamme seurata päivittäin. Kiva, kun koirat "leikkivät" keskenään. Voi kun näitä hetkiä saisi videolle taltioitua.



Julian kanssa ollaan otettu yhteinen kesäksi kuntoon projekti. Painoa pitäisi saada tippumaan ja kuntoa kohennettua muutoinkin. Mutta eiköhän se tästä etene ja alku on ainakin lupaava.



Tytöt tuntuvat tekevän kaiken yhdessä. Alkuun ajateltiin, että Julia ei välttämättä olisi kovin innoissaan Chiaran jatkuvasta läheisyydestä. Toisin kuitenkin kävi. Toki molemmat koiruudet osaavat ottaa omat hellyys-rapsutus-rakkaushetkensä meiltä. Lisäksi molemmat ovat löytäneet omat rauhalliset paikat, jos toisen seura ei aina kiinnosta.


Julia on löytänyt oman piilopäikkäripaikan. Hauska vaan, kun välillä valahtaa tuolta alas tyynyjen väliin. Se ei kuitenkaan tätä hyvä unista mammaa häiritse. Muutaman kerran vain olemme ihmetelleet missä neiti on. :-)


Chiara taasen nukkuu mielellään rappujen yläosassa nallensa kanssa ja joskus menee työhuoneeseen, kun haluaa olla yksin/rauhassa.




perjantai 14. helmikuuta 2014

Hyvää ystävänpäivää!

Meidän elämää saapui ilahduttamaa Julia (Little White Wonder Isotta Julia), eli Chiaran äippä. Julia on syntynyt 12. päivä maaliskuuta 2011. Meillä on siis synttärijuhlat kohta tiedossa. Julia on todella sydämellinen, sosiaalinen ja oikea rakkauspakkaus.


Yleensä perheeseen tulee toisena koirana pentu, mutta meidän perheen motto on aina ollut; Persoonallisuus ennen kaikkea. Näin siis tässäkin tapauksessa. Olimme kyllä miettineet, että haluaisimme toisen koiran Chiaran kaveriksi. Kasvattaja Susanna näki yhtenä vaihtoehtona, Julian meille tulemisen. Näin saa Susanna keskittyä näyttelyihin ja taasen Julia nauttia kotikoirana olemisesta...vieläpä oman pennun kanssa. Asioilla on todellakin tapana järjestyä juuri oikealla tavalla. Nyt meitä on siunattu kahdella super sulosella neitosella (prinsessa ja kuningatar).

Odotimme ja jännitimme Julian meille tulemista, vaikka tiesimmekin hänen olevan kiltti. Kalle kävi Julian hakemassa Espoosta ja automatka sujui melkein kuin Strömsössä. Nyt varmasti muistamme sulkea myös kuljetuskopan vetoketjun.

Kotona odotimme pihalla Chiaran kanssa Juliaa. Kuulumiset vaihdettiin häntää heiluttaen ja temuttiin hetki. Sisällä Chiara antoi monta halia, suukkoa ja näytti jokaisen lelun Julialle. Pyykkikorinkin sisältö piti esitellä... :D


Ihmeen hyvin Julian kärsivällisyys kesti Chiaran temuamista. Ainostaan ärähti/komensi, kun yritti nukkumaan käydä. Nätisti Chiara ymmärsi ja rauhottui kaikkuun nukkumaan. Kalle päätti myös mennä sohvalle päikkäreille ja molemmat koiruudet siirtyivät viereen pötköttämään. Olipa söötti näky, kun kolme blondia tuhisi sulassa sovussa.


Ulkoilut sujui hyvin ja hiukan Julia oli ihmeissään, kun jatkuvasti piti pihalle lähteä. Chiara, kun vielä vaatii himppasen tihennettyä tarpeilla käyntiä. Julia pääsi vielä Sofian kanssa erikseen pihalle ja vähän pidemmälle lenkille. Sofia saikin tytöiltä paljon suukkoja.



Nukkumaan mentäessä löytyi Juliallekin oma petipaikka ja yö saatiin nukuttua hyvin. Chiara vain keksi herättää meidät kaikki klo 5.30...että haukotus vaan. No, tytöt menivät kyllä pikku ulkoilun jälkeen vielä Sofian kaikkuun nukkumaan.

On tämä jännää tutustua uuteen perheenjäseneen. Ainakin alku on sujunut mutkattomasti. Chiara varmasti oppii Julialta monia juttuja. Toki Juliakin oppii meidän perheen tavat, säännöt ja muutoinkin löytää "paikkansa". Hyvin Julia tuntuu luottavan meihin ja neitiä on helppo tulkita sekä käsitellä muutoinkin. Nyt jatkamme rapsuttelua ja toisiimme tutustumista sekä toivotamme oikein Hyvää Ystävänpäivää kaikille!



tiistai 11. helmikuuta 2014

Viikot 4-6...tais tulla nyt kuvapostaus.

Ollaan Chiaran kanssa vietetty mukavia hetkiä ja opeteltu paljon uusia asioita. Tosi helposti neiti oppii ja mielellään touhuaa kaikkien kanssa. Rokotuksissa kävimme jälleen ja nyt jo sujui paremmin kuin edellisellä kerralla. Toki rääkäisy piti päästää, mutta enää ei niin suuresti loukkaantunut ja osoittanut harmistustaan. Eläinlääkäri sai ihan vapaasti tutkia. Edelleen rohina vähän vaivaa ja simmut vuotavat. Nyt ollaankin sitten etsitty toista ruokamerkkiä ja toivottavasti sillä "vaiva" helpottuisi. Ajattelimme kokeilla Golden Eaglen lohiruokaa, koska muutamille bolokamuille on juuri tuo ruoka ollut hyvä. Tajusimme myös, että jätämme herkkunappulat tekniikkaleluista pois, koska niissä taitaa olla väri ja ym. "huonoja" ainesosia.


Chiaralle kelpaa vain paras paikka elbailuun...Alvar Aalto, Marimekko ja pässin pökkimä filtti. Tosi mielenkiintoista miten koira valitsee paikkansa sekä muodostaa omat päivärutiinit. Chiaran toisesta pedistä on tullut lähinnä lelujen säilytyspaikka ja päikkärit nukutaan sohvalla. Yöunet taasen makuuhuoneessa omassa kopassa/pedissä. Melko tarkasti käy neiti nukkumaan n. klo 21.30 ja herää 6.30. Ihan hämmästyneitä ollaan oltu, jos uni on maittanut muutamana kertana pidempään.  


Naapurin Ellenin kanssa oli hyvät leikit. Tosi kiva, kun neiti osaa olla lasten kanssa. Hienosti osaa olla hyppimättä ja jähäämättä liian rajusti. Erittäin mukava leikkihetki. <3


Ystävämme Rami käy meillä usein kylässä tai oikeastaan hänen takkinsa. :D Chiaran lemppari päikkäripaikka. Meidän kotiväen takit eivät moiseen kelpaa. Hauska on ollut huomata miten Sofian poikaystävä on myös tosi tärkeä Chiaralle. Justuksella ja Chiaralla on ihan omat kuviot ja leikit.


 Hakosten kanssa oli oikeita hepulihetkiä ja lystikkäitä leikkejä.


Sylikoira ja pusuttelija. Jempulle jaettiin rakkautta.


Onneksi kelit muuttuivat hiukan lauhemmiksi. Päästiin OIKEASTI ulkoilemaan eikä vain tekemään tarpeet pikaisesti. Chiara on oppinut jo pyytämään pihalle, kun on hätä. Vielä on muutamat pisut lirahtaneet sisälle, mutta pääsääntöisesti tarpeilla käydään ulkona. Ulkona kyllä pitää vähän maistella kaikkea ja suusta saakin kaivaa milloin lehtiä, käpyjä, kiviä, kepin paloja tai muita luonnon antimia. Tosi kiva, että on lunta ja se vähän hillitsee näitä "herkutteluhetkiä". Olemme opetelleet myös käppäilemään kotitiellä, jossa vastaan tulee joskus autoja. Nätisti osaa pysyä sivulla ja muutoinkin hihnassa kulkeminen luonnistuu. Pihalla Chiara saa telmuta vapaana ja seurata "katoilevia" perheenjäseniä. Tätä olemme tarkoituksella tehneet, jotta luoksetulo onnistuisi pyynnöstä ja pihalla pysyttäisiin vapaana muiden seurassa. Onneksi on lääniä missä temmeltää. 


Hanna on kyl kans kiva kamu...kaks bling bling-prinsessaa löysivät toisensa. :-) Rinteillä on suht saman ikäinen bichon frisé Jasu-koiruus. Yhteisiä lenkkihetkiä on siis tulevaisuudessa luvassa. Harmi, kun meidän paikkakunnalla ei ole pienirotuisten pentukoirien tapaamisia. No, onneksi on koirakamuja sekä muita eläimiä ja näin pääsee vähän luomaan suhteita muihinkin kuin ihmisiin.


Chiaran mielestä huivi maistuu tosi hyvältä ja samoin myös Jaden kaikki korut.


Ystävämme Rami on kirjoittanut kirjan Hupi-koirastaan ja pääsivät oikein paikalliseen lehteen. Kuvassa on kylläkin toinen Ramin koirista, Pepe. Mutta jokaisella starallahan pitää olla sijaisnäyttelijä. 
Odotamme kovasti Hupin ja Pepen kyläilyä. Mainiot koirakamut! Nämä koiruudet käyvät myös välillä tekemässä töitä kehitysvammaisten parissa. Jospa mekin Chiaran kanssa joskus käytäisiin moikkaamassa Ramia töissä ja tietysti siellä olevia asukkaita.


Oikein hyvää ystävänpäiväviikkoa ja terkkuja sekä iloisia hetkiä koirakamuille! <3