Viikot 4-6...tais tulla nyt kuvapostaus.

Ollaan Chiaran kanssa vietetty mukavia hetkiä ja opeteltu paljon uusia asioita. Tosi helposti neiti oppii ja mielellään touhuaa kaikkien kanssa. Rokotuksissa kävimme jälleen ja nyt jo sujui paremmin kuin edellisellä kerralla. Toki rääkäisy piti päästää, mutta enää ei niin suuresti loukkaantunut ja osoittanut harmistustaan. Eläinlääkäri sai ihan vapaasti tutkia. Edelleen rohina vähän vaivaa ja simmut vuotavat. Nyt ollaankin sitten etsitty toista ruokamerkkiä ja toivottavasti sillä "vaiva" helpottuisi. Ajattelimme kokeilla Golden Eaglen lohiruokaa, koska muutamille bolokamuille on juuri tuo ruoka ollut hyvä. Tajusimme myös, että jätämme herkkunappulat tekniikkaleluista pois, koska niissä taitaa olla väri ja ym. "huonoja" ainesosia.

Chiaralle kelpaa vain paras paikka elbailuun...Alvar Aalto, Marimekko ja pässin pökkimä filtti. Tosi mielenkiintoista miten koira valitsee paikkansa sekä muodostaa omat päivärutiinit. Chiaran toisesta pedistä on tullut lähinnä lelujen säilytyspaikka ja päikkärit nukutaan sohvalla. Yöunet taasen makuuhuoneessa omassa kopassa/pedissä. Melko tarkasti käy neiti nukkumaan n. klo 21.30 ja herää 6.30. Ihan hämmästyneitä ollaan oltu, jos uni on maittanut muutamana kertana pidempään.  

Naapurin Ellenin kanssa oli hyvät leikit. Tosi kiva, kun neiti osaa olla lasten kanssa. Hienosti osaa olla hyppimättä ja jähäämättä liian rajusti. Erittäin mukava leikkihetki. <3

Ystävämme Rami käy meillä usein kylässä tai oikeastaan hänen takkinsa. :D Chiaran lemppari päikkäripaikka. Meidän kotiväen takit eivät moiseen kelpaa. Hauska on ollut huomata miten Sofian poikaystävä on myös tosi tärkeä Chiaralle. Justuksella ja Chiaralla on ihan omat kuviot ja leikit.

 Hakosten kanssa oli oikeita hepulihetkiä ja lystikkäitä leikkejä.

Sylikoira ja pusuttelija. Jempulle jaettiin rakkautta.

Onneksi kelit muuttuivat hiukan lauhemmiksi. Päästiin OIKEASTI ulkoilemaan eikä vain tekemään tarpeet pikaisesti. Chiara on oppinut jo pyytämään pihalle, kun on hätä. Vielä on muutamat pisut lirahtaneet sisälle, mutta pääsääntöisesti tarpeilla käydään ulkona. Ulkona kyllä pitää vähän maistella kaikkea ja suusta saakin kaivaa milloin lehtiä, käpyjä, kiviä, kepin paloja tai muita luonnon antimia. Tosi kiva, että on lunta ja se vähän hillitsee näitä "herkutteluhetkiä". Olemme opetelleet myös käppäilemään kotitiellä, jossa vastaan tulee joskus autoja. Nätisti osaa pysyä sivulla ja muutoinkin hihnassa kulkeminen luonnistuu. Pihalla Chiara saa telmuta vapaana ja seurata "katoilevia" perheenjäseniä. Tätä olemme tarkoituksella tehneet, jotta luoksetulo onnistuisi pyynnöstä ja pihalla pysyttäisiin vapaana muiden seurassa. Onneksi on lääniä missä temmeltää. 

Hanna on kyl kans kiva kamu...kaks bling bling-prinsessaa löysivät toisensa. :-) Rinteillä on suht saman ikäinen bichon frisé Jasu-koiruus. Yhteisiä lenkkihetkiä on siis tulevaisuudessa luvassa. Harmi, kun meidän paikkakunnalla ei ole pienirotuisten pentukoirien tapaamisia. No, onneksi on koirakamuja sekä muita eläimiä ja näin pääsee vähän luomaan suhteita muihinkin kuin ihmisiin.

Chiaran mielestä huivi maistuu tosi hyvältä ja samoin myös Jaden kaikki korut.

Ystävämme Rami on kirjoittanut kirjan Hupi-koirastaan ja pääsivät oikein paikalliseen lehteen. Kuvassa on kylläkin toinen Ramin koirista, Pepe. Mutta jokaisella starallahan pitää olla sijaisnäyttelijä. 

Odotamme kovasti Hupin ja Pepen kyläilyä. Mainiot koirakamut! Nämä koiruudet käyvät myös välillä tekemässä töitä kehitysvammaisten parissa. Jospa mekin Chiaran kanssa joskus käytäisiin moikkaamassa Ramia töissä ja tietysti siellä olevia asukkaita.

Oikein hyvää ystävänpäiväviikkoa ja terkkuja sekä iloisia hetkiä koirakamuille! <3